torstai 16. toukokuuta 2013

suomen pisin

kaikista maailman paikoista elämä valitsi minulle tämän

puolivälissä sieltä
mistä halusin pois, sinne
minne en koskaan tahtonut päätyä

eikä täällä ole muuta tuttua kuin joki
joka on lähtöisin sieltä mistä minäkin

meistä kahdesta vain joki tietää minne se on matkalla
- minä vasta etsin tietäni mereen

enkä edes samalla tavalla osaa iloita vapaudesta
jonka kevät toi

en kuohu
vaan
pidän porttini suljettuina
etten hukuttaisi ketään alleni

vaikka oikeastihan pitäisi virrata vapaasti

muuten tulvii yli


torstai 21. maaliskuuta 2013

ei se mitään mutta

Vaikeinta on antaa anteeksi itselleen.


torstai 10. tammikuuta 2013

päänsisäistä painiskelua

Minusta
ei
tule
ikinä
mitään.

No ei tällä asenteella ainakaan.

RYHDISTÄYDY!

maanantai 3. joulukuuta 2012

how lucky i am

Painan oven kiinni perässäni,
hymyilen hieman - koskapa en -
ja kiiruhdan portaat alas

Vähän hoppu taas,
mutta onneksi on oikopolku

Tuore lumi narskuu kenkien alla,
askeleet kiirehtivät sillan yli,
välillä on pakko vilkaista kelloa

Ehdinpäs!

Pari minuuttia hitaamminkin olisi voinut kävellä,
nyt voitettu aika kuluu hengittäen tavallista syvempään

(ei siksi että hengästyttäisi vaan koska pakkanen tekee siitä niin kaunista)

9.28 pysäkille kaartaa paikallinen ikivihreä,
ojennan kuskille viisi yhdeksänkymmentä
ja sanon 'kotiin, kiitos'

Vaikka samapa tuo

sinun kanssasi koti on missä vain

---
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

(Pakko hemppistellä tänne ku en muuten kehtaa! Ei näitä oo pakko lukia jos tekee pahaa.)

lauantai 1. joulukuuta 2012

ensimmäinen

Kymmenen päivää aikaa kirjoittaa liian monta sivua.
Kirjapino ahdistaa - motivaatio, mitä se on?
Tärkeään sähköpostiin ei vastausta. Yhteistyösopimus solmimatta.
Se kirottu raporttikin kesken.

En valmistu ikinä! 

Ja mitähän vielä.

Villakoiria nurkissa ja kirjahylly pölyn peittämä.
Joululahjoista valmiina vasta yksi - ei ideoita, ei varaa, ei aikaa.
Nälkäkin olisi, mutta jääkaapilla on tarjota vain valoa. Niinpä niin.

Mutta kai tämä tästä,
rivi kerrallaan ja kirja kirjalta.
Arkinen askare toisensa jälkeen
ja lahjoissakin tärkeintä on ajatus.

Kaikki järjestyy kyllä ja
on-nek-si
voi aina välillä pysähtyä
viettämään mustikkapannariaamuja,
pieniä ikuisuuksia sydäntä avaten

ja tykkään sinusta taas vähän enemmän.